Mistä on pienet ötökät tehty?
Osa 3
Kotisirkka ja heinäsirkka ovat eri lajeja
Kotisirkka on yleisimpiä ruokahyönteisiä koko maailmassa. Se kuuluu noin 900 sirkkalajia käsittävään sirkkojen heimoon. Kotisirkkaa tavataan meillä luonnossakin. Väriltään ne ovat vaaleita ja kasvavat noin 2,5 cm:n mittaisiksi. Kotisirkka on melko hyppiväinen kuten heinäsirkkakin, joka on eri laji. Naaraat tunnistaa pitkästä peräpäästä. Vain koiraat sirittävät, ja siritys on merkki sukukypsyyden saavuttamisesta. Sirityksen tarkoitus on viekoitella naaraita. Ääni syntyy, kun sirkka hankaa takareittään etusiipeen.
ChefBugin sirkat kasvatetaan eteläsuomalaisella maatilalla. Kun sirkkapopulaation kokoa kasvatetaan, annetaan suurempi osa sirkoista aikuistua ja munia 3-4 viikkoa. Muninta tapahtuu kosteaan pehkuun, joka kerätään haudottavaksi 1-2 vrk muninnan jälkeen. Haudonta ja kuoriutuminen ovat sirkan elinkaaren herkimpiä vaiheita. Silloin kosteus, lämpötila ja puhtaus ovat elintärkeitä. Kuoriutuneet, pienet neulapäät siirretään uuteen kasvatuslaatikkoon. Siellä ne kasvatetaan viiden viikon ikäisiksi harvestia eli sadonkorjuuta varten.
Sirkat syövät sirkkarehua, jossa on kotimaisia viljoja, perunaa ja porkkanaa. Kasvatusvaiheessa päivittäinen hoito on ruokintaa ja juomaveden vaihtoa. Jatkuvassa tuotannossa neljäsosa sadosta otetaan harvestin yhteydessä talteen uudeksi munituspopulaatioksi. Tuotantoa voi tehdä myös erissä, jolloin eri kasvusyklin vaiheet tapahtuvat yhdellä kerralla. Harvestissa on tavoitteena erotella elävät sirkat muusta aineksesta. Yleinen tapa on siirtää sirkat puhtaaseen keräysastiaan hyödyntämällä sirkkojen omaa liikettä ja tarttumista munakennoihin. Ne tarjoavat sirkoille myös paljon mieleisiä piilopaikkoja ja puuhasteltavaa kuten nakertelua. Sirkat viilennetään, pakataan ja lopetetaan pakastamalla 1-2 vrk. Esijäähdytys +10 °C:ssa on suositeltavaa.
Jätteen voi käsitellä myös pakastamalla. Lanta erotellaan lannoitteeksi siivilöimällä. Muu jäte kompostoidaan tai poltetaan.
