Mistä on pienet ötökät tehty?
Osa 4
Länsimaissa ajatus hyönteisten syömisestä kasvoi v. 2013. Sysäyksenä siihen oli YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön raportti v. 2013 (lue raportti tästä). Euroopassa Hollanti ja Belgia ovat toimineet pioneereina ja hakeneet oppia Kaakkois-Aasiasta. Suomeen hyönteisruoka rantautui v. 2015. Syksyllä 2017 Suomi liittyi viiden muun EU-maan joukkoon, jotka poikkesivat EU-linjasta ja sallivat hyönteisten myynnin elintarvikkeena. Hyönteisten kasvattamista tuotantoeläiminä ja sen taloudellisuutta pohdittiin. Keskustelua aiheutti maailmanlaajuinen ruokaturva ja ruoantuotannon ympäristökysymykset. Lisäksi hyönteisten hyvä ravintoarvo kiinnosti.
Hyönteiset ovat proteiinirikasta eläinperäistä ravintoa, jota usein verrataan tavanomaisiin lihatuotteisiin ja joskus soijaan. Hyönteiset ovat kuitenkin oma ainutlaatuinen ryhmänsä, jota ei voi lokeroida mihinkään olemassa olevaan ruokaketjun proteiinilähteiden ryhmään. Hyönteiset sisältävät paljon energiaa, mikä johtuu niiden korkeasta proteiini- ja rasvapitoisuudesta.
Paahdetussa sirkassa on proteiinia peräti 55 g/100 g ja jauhopukintoukassakin 44 g/100 g. Tuoreessa sirkassa proteiinia on 22 g/100 g eli hieman enemmän kuin lihatuotteissa. Hyönteisten proteiini sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Ne ovat vertailukelpoisia maidon kaseiinin ja soijapavun koostumukseen. Suomalainen tarvitsee proteiinia keskimäärin 1,2 g/painokilo/vrk, eli 70 kg painava henkilö tarvitsee proteiinia 84 g/vrk. Paahdetuiksi sirkoiksi muutettuna se tarkoittaa noin 150 g sirkkoja/vrk.
Hyönteisten rasvakoostumus ei muistuta muita tyypillisiä eläin- tai kasviperäisiä rasvoja. Tunnusomaista on korkea tyydyttymättömien rasvahappojen osuus (pehmeät rasvat). Hyönteiset sisältävät jonkin verran myös omega-3-rasvahappoa, joka ylläpitää mm. verisuonten terveyttä. Elimistömme ei pysty itse valmistamaan omega-3:a, joten sitä on saatava ravinnosta.
Monissa hyönteisissä on paljon rautaa. Jauhopukintoukassa on 3 mg/100 g ja kotisirkassa 8 mg/100 g. Päivittäin rautaa tulisi saada keskimäärin 12 mg, joten 150 g sirkkoja riittää tämän tarpeen tyydyttämiseen. Hyönteisissä tavataan useita B-ryhmän vitamiineja. Erityisesti ne sisältävät B12-vitamiinia, jota esim. kasvisruokavalio sisältää niukasti. A-vitamiinia, kalsiumia ja sinkkiä on lähes kaikissa hyönteisissä. Pitoisuuteen vaikuttavat hyönteisen kasvuvaihe, rehu ja olosuhteet.
Hyönteisillä ja äyriäisillä, esim. ravuilla, on samantyyppinen kova ulkoinen panssari. Se muodostuu kitiinistä, joka sisältää proteiinia, rasvoja ja mineraaleja. Ruoansulatuksessa kitiinin yhdisteet toimivat ravintokuidun tavoin ja voivat vaikuttaa terveyttä edistävästi. Ruokahyönteisissä on kitiiniä 2 g/100 g eli melkein yhtä paljon kuin vihanneksissa. Ruisleivässä kitiiniä on yli 8 g/100 g. Hyönteisissä ja äyriäisissä esiintyvät yleiset allergeenit ovat kemiallisesti samankaltaisia ja voivat aiheuttaa ristiallergiaa. Allergian aiheuttaja ei ole itse kitiini, vaan sen sisältämä proteiini.